Sitä miettii välillä kuinka aika virtaa nopeaan eteenpäin. Sen huomaa jotenkin terävästi silloin, kun perheessä on lapsi. Miten se kasvaa ja kehittyy.
Meidän tyttö aloitti elokuussa innokkaana taitoluistelun. On ilo seurata hänen iloaan, kun hän oppii ja kehittyy kaikkeen uuteen luistimien päällä. Äitinä se hetki on jotenkin kahlitseva tunteikas; kuinka se pieni tyttö on välillä niin iso omien onnistumisiensa kautta. Hän osaa jotain mitä vanhenpansa ei osaakkaan. Hänellä on oma JUTTU =)
Onneksi meillä kaikilla on ne omat JUTUT, jotka antaa voimaa kantaa arjessa. Lähdenpä siis tästä yhden JUTTUNI pariin ja laitan virkkuukoukun heilumaan
Ai että miten hienolta tätin tyttö näyttää luistellessaan! <3 Sanoisinko näin, että palan halusta lähteä joskus katsomaan harjoituksia. Ja kas kummaa, sillä on samanlainen pipo kuin mulla ;-)
VastaaPoistasittenpähän näät kun tuut joskus näille kulmille :)
VastaaPoistaOnko sillä viikolla harkkoja kun oon tulossa? Ja tuun sit junalla.. Ukko töissä Ilomantsin suunnilla sillon, joten en mukaani saa sitä :(
PoistaJoudun kantaa hurtan junaan, se EI VARMASTI kävele sinne ite... huhhuh.